contente

Katso myös: contenté

Espanja

Verbi

contente

1. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä contentar
2. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä contentar
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 3. persoonan muoto verbistä contentar

Italia

Adjektiivi

contente

1. (taivutusmuoto) monikon feminiinimuoto sanasta contento

Portugali

Adjektiivi

contente m./f. (monikko contentes m./f.)

1. tyytyväinen

Verbi

contente

1. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä contentar
2. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä contentar
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 3. persoonan muoto verbistä contentar

Ranska

Adjektiivi

contente

1. (taivutusmuoto) yksikön feminiinimuoto sanasta content

Verbi

contente

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä contenter
2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä contenter
3. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä contenter
4. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä contenter
5. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä contenter