Espanja muokkaa

Substantiivi muokkaa

contraste m. (monikko contrastes)

  1. vastakkaisuus
  2. vastustus
  3. kontrasti

Verbi muokkaa

contraste

  1. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä contrastar
  2. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä contrastar
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 3. persoonan muoto verbistä contrastar

Ranska muokkaa

Substantiivi muokkaa

contraste m. (monikko contrastes [luo])

  1. vastakkaisuus
  2. kontrasti

Aiheesta muualla muokkaa

  • contraste Trésor de la langue française informatisé -sanakirjassa (ranskaksi)

Verbi muokkaa

contraste

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä contraster
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä contraster
  3. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä contraster
  4. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä contraster
  5. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä contraster