cuvânt

Romania

Substantiivi

genetiivi/datiivi
yksikkö	unui cuvânt
määräinen	cuvântului
monikko	unor cuvinte
määräinen	cuvintelor

cuvânt n. (määräinen: cuvântul, monikko: cuvinte, määräinen: cuvintele)

1. sana

Etymologia

• latinan conventus, "yhteen kokoontunut; tapaaminen, neuvottelu". Merkityksen muuttumiseen on voinut vaikuttaa kreikan κουβέντα. Vrt. makedonian збор, jossa slaavilainen sana on läpikäynyt saman merkityksen muutoksen.

Liittyvät sanat

• vorbă