deckte

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä decken
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä decken
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä decken
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä decken