defekoiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaadefekoiminen (38)
- teonnimi verbistä defekoida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | defekoiminen | defekoimiset |
genetiivi | defekoimisen | defekoimisten defekoimisien |
partitiivi | defekoimista | defekoimisia |
akkusatiivi | defekoiminen; defekoimisen |
defekoimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | defekoimisessa | defekoimisissa |
elatiivi | defekoimisesta | defekoimisista |
illatiivi | defekoimiseen | defekoimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | defekoimisella | defekoimisilla |
ablatiivi | defekoimiselta | defekoimisilta |
allatiivi | defekoimiselle | defekoimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | defekoimisena (defekoimisna) |
defekoimisina |
translatiivi | defekoimiseksi | defekoimisiksi |
abessiivi | defekoimisetta | defekoimisitta |
instruktiivi | – | defekoimisin |
komitatiivi | – | defekoimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | defekoimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
defekoimis- |