Katso myös: Deklination

Ruotsi

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

deklination yl. (3) (yks. määr. deklinationen [luo], mon. epämäär. deklinationer [luo], mon. määr. deklinationerna [luo])

  1. (kielitiede) nominien taivutus; taivutusluokka, deklinaatio
  2. (tähtitiede) deklinaatio

Aiheesta muualla

muokkaa
  • deklination Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)