deutete

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä deuten
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä deuten
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä deuten
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä deuten