deuteten

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä deuten
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä deuten
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä deuten
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä deuten