diagnostiziere

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä diagnostizieren
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä diagnostizieren
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä diagnostizieren
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä diagnostizieren