divido

Espanja

Verbi

divido

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä dividir

Ido

Substantiivi

divido (yksikön akkusatiivi dividon; monikko dividi, monikon akkusatiivi dividin)

1. jako, erotus

Latina

Verbi

dīvidō (III) (akt. prees. inf. dīvidere, ind. perf. y. 1. p. dīvīsī, part. perf. dīvīsus) (taivutus[luo])

1. jakaa (osiin)