domine

Katso myös: dominé

Espanja

Verbi

domine

1. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä dominar
2. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä dominar
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 3. persoonan muoto verbistä dominar

Portugali

Verbi

domine

1. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä dominar
2. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä dominar
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 3. persoonan muoto verbistä dominar

Ranska

Verbi

domine

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä dominer
2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä dominer
3. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä dominer
4. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä dominer
5. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä dominer