druidi
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
druidi (5)
- kelttiläisen uskonnon pappistehtävä, jonka haltijalla oli muinaiskelttiläisessä yhteiskunnassa vaikutusvaltaa myös lainkäytössä, parantajana ja poliittisena neuvonantajana
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈdrui̯di/
- tavutus: drui‧di
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | druidi | druidit |
| genetiivi | druidin | druidien (druidein) |
| partitiivi | druidia | druideja |
| akkusatiivi | druidi; druidin |
druidit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | druidissa | druideissa |
| elatiivi | druidista | druideista |
| illatiivi | druidiin | druideihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | druidilla | druideilla |
| ablatiivi | druidilta | druideilta |
| allatiivi | druidille | druideille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | druidina | druideina |
| translatiivi | druidiksi | druideiksi |
| abessiivi | druiditta | druideitta |
| instruktiivi | – | druidein |
| komitatiivi | – | druideine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | druidi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- druidi Kielitoimiston sanakirjassa