dubaava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä dubata

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi dubaava dubaavat
genetiivi dubaavan dubaavien
(dubaavain)
partitiivi dubaavaa dubaavia
akkusatiivi dubaava; dubaavan dubaavat
sisäpaikallissijat
inessiivi dubaavassa dubaavissa
elatiivi dubaavasta dubaavista
illatiivi dubaavaan dubaaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi dubaavalla dubaavilla
ablatiivi dubaavalta dubaavilta
allatiivi dubaavalle dubaaville
muut sijamuodot
essiivi dubaavana dubaavina
translatiivi dubaavaksi dubaaviksi
abessiivi dubaavatta dubaavitta
instruktiivi dubaavin
komitatiivi dubaavine