durchleuchtest

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä durchleuchten (’valaista läpikotaisin’)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä durchleuchten (’valaista läpikotaisin’)

durchleuchtest

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä durchleuchten (’loistaa läpi’) (sivulauseessa; päälauseessa leuchtest durch)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä durchleuchten (’loistaa läpi’) (sivulauseessa; päälauseessa leuchtest durch)