durchleuchtetet

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä durchleuchten (’valaista läpikotaisin’)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä durchleuchten (’valaista läpikotaisin’)

durchleuchtetet

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä durchleuchten (’loistaa läpi’) (sivulauseessa; päälauseessa leuchtetet durch)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä durchleuchten (’loistaa läpi’) (sivulauseessa; päälauseessa leuchtetet durch)