element

Katso myös: Element, élément

Englanti

Substantiivi

element (monikko elements)

1. perusosa
2. (kemia) alkuaine
3. (matematiikka) alkio
4. pieni osa, osanen, osatekijä
5. (kuvaannollisesti) (jonkin) siemen

   an element of doubt

6. (oikeustiede) rikoksen kriteeri
7. piirre tai ominaisuus ihmisessä

   You sometimes find the hooligan element at football matches.

8. sähköisen lämmityslaitteen vastus

Liittyvät sanat

• elemental
• elementary

Norja

Substantiivi

element -et, -er

1. perusosa
2. (kemia) alkuaine
3. (matematiikka) alkio
4. luonnonvoima

Romania

Substantiivi

genetiivi/datiivi
yksikkö	unui element
määräinen	elementului
monikko	unor elemente
määräinen	elementelor

element n. (määräinen: elementul, monikko: elemente, määräinen: elementele)

1. perusosa

Ruotsi

Substantiivi

element n. (5) (yks. määr. elementet [luo], mon. epämäär. element, mon. määr. elementen [luo])

1. perusosa
2. (kemia) alkuaine
3. (matematiikka) alkio
4. luonnonvoima

Aiheesta muualla

• element Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)
• element Svensk ordbokissa SO:ssa (ruotsiksi)

Viro

Substantiivi

element

1. (matematiikka) alkio