Katso myös: Ensi

Adjektiivi

muokkaa

ensi (taipumaton)

  1. seuraava, tuleva
    Ensi vuonna matkustamme Alankomaihin.
    Tällä kertaa oli hankaluuksia, mutta ensi kerralla onnistut varmasti.
    Ensi tapaamisemme menee varmaan vanhoja muistellessa.
  2. ensimmäinen
    Vieläkö muistat ensi tapaamisemme vuosien takaa?
    Ensi kertaa Pariisissa käydessäni olin aivan pyörällä päästäni.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈensi/
  • tavutus: en‧si

Etymologia

muokkaa
  • vanhemman, epätodennäköisen selityksen mukaan esi-sanan johdos. Uudemman selityksen mukaan johdos, jonka osia ovat pronominivartalo e- + järjestysluvun tunnus (kolmante-).[1]

Huomautukset

muokkaa

Sanan leksikaalistuneita taivututusmuotoja: ennen, ensin, ennempi sekä mahdollisesti enne.

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat ja sanaliitot
muokkaa

ensiapu, ensiarvoinen, ensiasunto, ensiesiintyminen, ensiesiintymä, ensiesittää, ensiesitys, ensihoitaja, ensihoito, ensi-ilta, ensi-isku, ensikerran, ensikertainen, ensikertalainen, ensikonsertti, ensikoti, ensi kädessä, ensikäyttö, ensilumi, ensiluokkainen, ensiluokkalainen, ensioire, ensipainos, ensipäivänkuori, ensipäivänleima, ensirakastaja, ensirakkaus, ensisijainen, ensi sijassa, ensisuoja, ensisynnyttäjä, ensitanssija, ensitanssijatar, ensivaikutelma, ensivierailu, ensiviulu

Aiheesta muualla

muokkaa
  • ensi Kielitoimiston sanakirjassa

ensi

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä entää

Aiheesta muualla

muokkaa
  • Artikkelit 22, 269 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

muokkaa
  1. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana ensi.