enterbte

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä enterben
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä enterben
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä enterben
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä enterben
  5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta enterbt (joka on partisiipin perfekti sanasta enterben)
  6. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta enterbt (joka on partisiipin perfekti sanasta enterben)
  7. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta enterbt (joka on partisiipin perfekti sanasta enterben)
  8. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta enterbt (joka on partisiipin perfekti sanasta enterben)
  9. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta enterbt (joka on partisiipin perfekti sanasta enterben)
  10. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta enterbt (joka on partisiipin perfekti sanasta enterben)
  11. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta enterbt (joka on partisiipin perfekti sanasta enterben)