entfremde

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä entfremden
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä entfremden
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä entfremden
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä entfremden