entgegnete

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä entgegnen
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä entgegnen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä entgegnen
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä entgegnen