enthäutete

Saksa

Verbi

enthäutete

1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä enthäuten
2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä enthäuten
3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä enthäuten
4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä enthäuten
5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta enthäutet (joka on partisiipin perfekti sanasta enthäuten)
6. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta enthäutet (joka on partisiipin perfekti sanasta enthäuten)
7. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta enthäutet (joka on partisiipin perfekti sanasta enthäuten)
8. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta enthäutet (joka on partisiipin perfekti sanasta enthäuten)
9. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta enthäutet (joka on partisiipin perfekti sanasta enthäuten)
10. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta enthäutet (joka on partisiipin perfekti sanasta enthäuten)
11. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta enthäutet (joka on partisiipin perfekti sanasta enthäuten)