entlohnte

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä entlohnen
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä entlohnen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä entlohnen
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä entlohnen
  5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta entlohnt (joka on partisiipin perfekti sanasta entlohnen)
  6. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta entlohnt (joka on partisiipin perfekti sanasta entlohnen)
  7. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta entlohnt (joka on partisiipin perfekti sanasta entlohnen)
  8. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta entlohnt (joka on partisiipin perfekti sanasta entlohnen)
  9. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta entlohnt (joka on partisiipin perfekti sanasta entlohnen)
  10. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta entlohnt (joka on partisiipin perfekti sanasta entlohnen)
  11. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta entlohnt (joka on partisiipin perfekti sanasta entlohnen)