Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

epäillä (67) (taivutus[luo])

  1. olla epävarma jstak, kyseenalaistaa jnk todenmukaisuus, olla luottamatta ~ (part.)
    Descartes halusi filosofiassaan epäillä kaikkea.
    Epäilen vahvasti hänen luotettavuuttaan.
    epäillä Jumalan olemassaoloa
    epäillä Leninin puolueen analyysin tasoa
    epäillä tietojen paikkansapitävyyttä
  2. luulla, uskoa tai ajatella jnk (yl. kielteisen) olevan totta
    Epidemian epäillään saaneen alkunsa siipikarjasta.
    Hän epäilee, että hänellä on syöpä.
    Epäilen, että hän ei oikeasti haluaisi tulla.
  3. luulla, uskoa tai ajatella jkn olevan tai olleen vastuussa jstk yl. kielteisestä
    Häntä epäillään ryöstöstä.
    Kuljettajaa epäillään rattijuopumuksesta.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈepæi̯lːæˣ/
  • tavutus: e‧päil‧lä

Etymologia muokkaa

alun perin frekventatiivijohdos verbistä evätä[1]

Käännökset muokkaa

Nämä käännökset on merkitty korjattaviksi.

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana epäillä.