Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

epätavallisuus (40)

  1. se, että on epätavallinen

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi epätavallisuus epätavallisuudet
genetiivi epätavallisuuden epätavallisuuksien
partitiivi epätavallisuutta epätavallisuuksia
akkusatiivi epätavallisuus;
epätavallisuuden
epätavallisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi epätavallisuudessa epätavallisuuksissa
elatiivi epätavallisuudesta epätavallisuuksista
illatiivi epätavallisuuteen epätavallisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi epätavallisuudella epätavallisuuksilla
ablatiivi epätavallisuudelta epätavallisuuksilta
allatiivi epätavallisuudelle epätavallisuuksille
muut sijamuodot
essiivi epätavallisuutena epätavallisuuksina
translatiivi epätavallisuudeksi epätavallisuuksiksi
abessiivi epätavallisuudetta epätavallisuuksitta
instruktiivi epätavallisuuksin
komitatiivi epätavallisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo epätavallisuude-
vahva vartalo epätavallisuute-
konsonantti-
vartalo
epätavallisuut-

Etymologia muokkaa

sanan epätavallinen vartalosta epätavallis- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa