Substantiivi

muokkaa

erb m.

  1. erbium

erb

  1. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä erben

Tšekki

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

erb m.

  1. vaakuna

Etymologia

muokkaa

muinaisyläsaksan erbe