Saksa muokkaa

Verbi muokkaa

erdulde

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erdulden
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erdulden
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erdulden
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä erdulden