erfreute

Saksa

Verbi

erfreute

1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erfreuen
2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erfreuen
3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erfreuen
4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erfreuen
5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta erfreut (joka on partisiipin perfekti sanasta erfreuen)
6. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta erfreut (joka on partisiipin perfekti sanasta erfreuen)
7. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta erfreut (joka on partisiipin perfekti sanasta erfreuen)
8. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta erfreut (joka on partisiipin perfekti sanasta erfreuen)
9. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta erfreut (joka on partisiipin perfekti sanasta erfreuen)
10. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta erfreut (joka on partisiipin perfekti sanasta erfreuen)
11. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta erfreut (joka on partisiipin perfekti sanasta erfreuen)