ergötzte

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä ergötzen
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä ergötzen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä ergötzen
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä ergötzen
  5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta ergötzt (joka on partisiipin perfekti sanasta ergötzen)
  6. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta ergötzt (joka on partisiipin perfekti sanasta ergötzen)
  7. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta ergötzt (joka on partisiipin perfekti sanasta ergötzen)
  8. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta ergötzt (joka on partisiipin perfekti sanasta ergötzen)
  9. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta ergötzt (joka on partisiipin perfekti sanasta ergötzen)
  10. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta ergötzt (joka on partisiipin perfekti sanasta ergötzen)
  11. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta ergötzt (joka on partisiipin perfekti sanasta ergötzen)