Saksa muokkaa

Verbi muokkaa

ergatterten

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä ergattern
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä ergattern
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä ergattern
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä ergattern
  5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva akkusatiivimuoto sanasta ergattert (joka on partisiipin perfekti sanasta ergattern)
  6. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva genetiivimuoto sanasta ergattert (joka on partisiipin perfekti sanasta ergattern)
  7. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko akkusatiivimuoto sanasta ergattert (joka on partisiipin perfekti sanasta ergattern)
  8. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko datiivimuoto sanasta ergattert (joka on partisiipin perfekti sanasta ergattern)
  9. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko genetiivimuoto sanasta ergattert (joka on partisiipin perfekti sanasta ergattern)
  10. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko datiivimuoto sanasta ergattert (joka on partisiipin perfekti sanasta ergattern)
  11. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko genetiivimuoto sanasta ergattert (joka on partisiipin perfekti sanasta ergattern)
  12. (taivutusmuoto) yksikön neutrin vahva genetiivimuoto sanasta ergattert (joka on partisiipin perfekti sanasta ergattern)
  13. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko datiivimuoto sanasta ergattert (joka on partisiipin perfekti sanasta ergattern)
  14. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko genetiivimuoto sanasta ergattert (joka on partisiipin perfekti sanasta ergattern)
  15. (taivutusmuoto) monikon datiivimuoto sanasta ergattert (joka on partisiipin perfekti sanasta ergattern)
  16. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta ergattert (joka on partisiipin perfekti sanasta ergattern)
  17. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta ergattert (joka on partisiipin perfekti sanasta ergattern)
  18. (taivutusmuoto) monikon heikko genetiivimuoto sanasta ergattert (joka on partisiipin perfekti sanasta ergattern)