erhebe

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erheben
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erheben
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erheben
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä erheben