erhitzte

Saksa

Verbi

erhitzte

1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erhitzen
2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erhitzen
3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erhitzen
4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erhitzen
5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta erhitzt (joka on partisiipin perfekti sanasta erhitzen)
6. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta erhitzt (joka on partisiipin perfekti sanasta erhitzen)
7. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta erhitzt (joka on partisiipin perfekti sanasta erhitzen)
8. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta erhitzt (joka on partisiipin perfekti sanasta erhitzen)
9. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta erhitzt (joka on partisiipin perfekti sanasta erhitzen)
10. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta erhitzt (joka on partisiipin perfekti sanasta erhitzen)
11. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta erhitzt (joka on partisiipin perfekti sanasta erhitzen)