erholen

Saksa

Verbi

Taivutus[luo]
ind. prees. y. 2. p.	erholst
ind. prees. y. 3. p.	erholt
ind. imperf. y. 3. p.	erholte
part. perf.	erholt
apuverbi	haben

erholen

1. refl.: sich (a) erholen toipua (sairaudesta, järkytyksestä), levätä, rentoutua
2. refl.: sich (a) erholen elpyä (esim. taloudesta)

Etymologia

er- + holen