erioikeus

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

erioikeus

  1. yhteisölle tai yksityiselle myönnetty etuus, jota ei ole muilla; privilegio

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈeriˌoi̯keus/ tai /ˈeriˌoi̯keu̯s/
  • tavutus: e‧ri‧oi‧ke‧us / e‧ri‧oi‧keus

EtymologiaMuokkaa

yhdyssana sanoista eri ja oikeus

KäännöksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa