erittäin

SuomiMuokkaa

AdverbiMuokkaa

erittäin

  1. (vahvistava adverbi) erityisen, erinomaisen, todella
    Miehemme pärjäsi erittäin hyvin.
  2. (kauppa) erissä, erinä, erä kerrallaan, parttioittain
    Tavara jaoteltiin erittäin.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈerit̪t̪æi̯n/
  • tavutus: e‧rit‧täin

EtymologiaMuokkaa

Joko erittää-sanan toisen infinitiivin instruktiivi (nykykielessä erittäen) tai erä-sanan monikkovartalosta muodostettu tapaa ilmaiseva johdos (vrt. kulma > kulmittain)[1].

KäännöksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. hakusana erittäin