Katso myös: erkälte

Saksa muokkaa

Verbi muokkaa

erkalte

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erkalten
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erkalten
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erkalten
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä erkalten