erkorener

Saksa

Verbi

erkorener

1. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva nominatiivimuoto sanasta erkoren (joka on partisiipin perfekti sanasta erkiesen)
2. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin vahva datiivimuoto sanasta erkoren (joka on partisiipin perfekti sanasta erkiesen)
3. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin vahva genetiivimuoto sanasta erkoren (joka on partisiipin perfekti sanasta erkiesen)
4. (taivutusmuoto) monikon vahva genetiivimuoto sanasta erkoren (joka on partisiipin perfekti sanasta erkiesen)