erlösche

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erlöschen
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erlöschen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erlöschen
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erlöschen
  5. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erlöschen