erlerne

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erlernen
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erlernen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erlernen
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä erlernen