ermahne

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä ermahnen
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä ermahnen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä ermahnen
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä ermahnen