ermahnte

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä ermahnen
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä ermahnen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä ermahnen
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä ermahnen