ernenne

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä ernennen
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä ernennen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä ernennen
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä ernennen