erobere

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erobern
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erobern
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erobern
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä erobern