Katso myös: ersauft

ersäuft

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä ersäufen
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin monikon 2. persoonan muoto verbistä ersäufen
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin monikon 2. persoonan muoto verbistä ersäufen

ersäuft

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä ersaufen