erschreckte

Saksa

Verbi

erschreckte

1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erschrecken (’kauhistuttaa’)
2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erschrecken (’kauhistuttaa’)
3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erschrecken (’kauhistuttaa’)
4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erschrecken (’kauhistuttaa’)
5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta erschreckt (joka on partisiipin perfekti sanasta erschrecken)
6. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta erschreckt (joka on partisiipin perfekti sanasta erschrecken)
7. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta erschreckt (joka on partisiipin perfekti sanasta erschrecken)
8. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta erschreckt (joka on partisiipin perfekti sanasta erschrecken)
9. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta erschreckt (joka on partisiipin perfekti sanasta erschrecken)
10. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta erschreckt (joka on partisiipin perfekti sanasta erschrecken)
11. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta erschreckt (joka on partisiipin perfekti sanasta erschrecken)