erschwerte

Saksa

Verbi

erschwerte

1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erschweren
2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erschweren
3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erschweren
4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erschweren
5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta erschwert (joka on partisiipin perfekti sanasta erschweren)
6. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta erschwert (joka on partisiipin perfekti sanasta erschweren)
7. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta erschwert (joka on partisiipin perfekti sanasta erschweren)
8. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta erschwert (joka on partisiipin perfekti sanasta erschweren)
9. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta erschwert (joka on partisiipin perfekti sanasta erschweren)
10. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta erschwert (joka on partisiipin perfekti sanasta erschweren)
11. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta erschwert (joka on partisiipin perfekti sanasta erschweren)