Saksa muokkaa

Verbi muokkaa

erstarre

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erstarren
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erstarren
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erstarren
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä erstarren