Saksa muokkaa

Verbi muokkaa

erstaune

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erstaunen
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erstaunen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erstaunen
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä erstaunen