Katso myös: ertranken
Taivutus[luo]
ind. prees. y. 2. p. ertränkst
ind. prees. y. 3. p. ertränkt
ind. imperf. y. 3. p. ertränkte
part. perf. ertränkt
apuverbi haben

ertränken

  1. upottaa [niin, että uhri kuolee], hukuttaa (+ Wo?) (myös kuvaannollisesti)
    Früher konnten Verbrecher im Wasser ertränkt werden.
    Ennen vanhaan rikolliset saatettiin hukuttaa veteen.
    die Sorgen im Alkohol ~ hukuttaa huolensa viinaan
  2. refl.: sich (a) ertränken upottautua, hukuttautua, tehdä itsemurha hukuttautumalla (+ Wo?)
    Der Mann hat sich in dem See ertränkt.
    Mies hukuttautui järveen.

Etymologia

muokkaa

er- + tränken

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa

ertränken

  1. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä ertrinken
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä ertrinken