erweiterte

Saksa

Verbi

erweiterte

1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erweitern
2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erweitern
3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erweitern
4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erweitern
5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta erweitert (joka on partisiipin perfekti sanasta erweitern)
6. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta erweitert (joka on partisiipin perfekti sanasta erweitern)
7. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta erweitert (joka on partisiipin perfekti sanasta erweitern)
8. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta erweitert (joka on partisiipin perfekti sanasta erweitern)
9. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta erweitert (joka on partisiipin perfekti sanasta erweitern)
10. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta erweitert (joka on partisiipin perfekti sanasta erweitern)
11. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta erweitert (joka on partisiipin perfekti sanasta erweitern)