erzittere

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erzittern
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erzittern
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erzittern
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä erzittern